Historia

Lannanmiehet

Kitisenjoen alajuoksun viljaville törmille nousi 1670 luvun puolivälin kieppeillä ensimmäiset rohkeat uudisraivaajat etelän suunnasta.

Näitä Sompion kairoja olivat asuttaneet vain metsälappalaiset harjoittaen kulttuurinsa mukaisia eräelinkeinojaan.

Kunnes vuonna 1673 Ruotsin Kruunun alainen vanhin virasto eli kamarikollegio antoi ns. Lapin Plakaatin, jossa annettiin ”Lannanmiehille” lupa nousta Lapin rajan pohjoispuolelle.

Kairavuopio

Niin tuli myös ensimmäinen Jaakkola joen länsirannalle, vain hieman jälkeen ensimmäisen itärannalle asettuneen etelän tulijan.

Kahden ison vuopion eli lammen joka on yhteydessä jokeen muodostama viljavien niemien ja runsaiden kalavesien asuinpaikka, Luiron joen suun pohjoispuolella, nimitettiin Kairavuopioksi.

Tästä alkoi Jaakkolan tarina, kauan sitten Herran vuonna 1676.

Kairala

Myöhemmin kun kylä sai nimekseen Kairalan, niin länsipuolen ensimmäisenä talona ja kantatilana Sodankylän suuren pitäjän Alaperällä, oli Jaakkola.

Metsästys, varsinkin peuran pyynti, kalastus, poro- ja keräilytalous saivat rinnalleen lannanmiesten mukana enemmän maanviljelystä ja karjanhoitoa.

Kairavuopiossa ja Jaakkolassakin viljelymaata raivattiin hiljalleen lisää satojen vuosien kuluessa.

Lapin Kaskinauris

Kaskinauris oli alusta alkaen erittäin tärkeä kasvi viljelyvarmuutensa ja kestävän säilymisensä ansiosta.

Hiekkakuoppiin säilötyt nauriit kestivät pakkastakin mehukkaina ja auttoivat näitä uudisraivaajia selviämään ankarien talvien yli tarjoten vitamiineja ja ravinteita vielä kevättalvellakin.

Nyt 2020 luvun alussa, Jaakkolassa jatkuu viljely voimallisesti.

Lapin olosuhteet eivät työtä helpoksi tee, mutta niiden kanssa on tultu toimeen jo lähes kolme ja puoli vuosisataa.

Lapin Kaskinauris on tilan päätuote joka on saanut uuden arvon ja ansainnut paikkansa yhtenä hienoimmista alkuperäisistä viljelykasveista.

Isäntä Jani Jaakkola